Burma

Burma on suhteellisen pienikokoinen kissarotu. Siinä on aistittavissa ripaus aasialaista hienostuneisuutta ja arvokkuutta. Luonteeltaan burma on eloisa ja leikkisä vielä vanhanakin. Se on myös oppivainen ja älykäs sekä alati kiinnostunut uusista asioista. Burma tarvitsee perheeltään todella paljon aikaa ja seuranpitoa. Yksinäinen burma pitkästyy helposti, joten lajitoverin seura on sille melkeinpä välttämättömyys.

Rakenteeltaan burma on keskikokoinen elegantti kissa, sen välkkyvän turkin alta näkyvät hyvin kehittyneet vahvat lihakset ja se on painavampi kuin ulkoisen olemuksen perusteella voisi luulla. Sen rinta on vahva ja pyöreä, raajat ohuet ja tassut soikeat. Häntä on keskipitkä ja suora, tyvestä tukevahko kaveten tasaisesti pyöristyneeseen hännänpäähän. Burman päälle on ominaista lyhyt kuono, joka pehmeälinjaisesti yhtyy leveisiin poskiin. Päälaki on leveähkö ja sen tulisi olla kauniin kupolimaisen pyöreä. Nenän ja otsan taitteessa tulisi olla selvä kulma eli stoppi. Leuka on voimakas niin profiilissa kuin edestäkin päin. Keskikokoiset korvat ovat tyvestä avoimet ja kärjistä hieman pyöristyneet. Ne sijaitsevat etäällä toisistaan ulkolinjan jatkaessa kasvojen yläosan ääriviivaa. Profiilista katsottuna korvat ovat kevyesti eteenpäin taittuneet. Yksi vaikuttavimmista tekijöissä burmassa ovat sen loistavat ja erityisen eloisat silmät. Niiden tulisi olla suuret ja etäälle sijoittuneet. Silmien ylälinja on suora ja hieman itämaisen vino suhteessa nenän varteen alalinjan ollessa pyöristynyt. Väreissä hyväksytään kaikki keltaisen vivahteet, kullankeltaisen ollessa arvostetuin.

Burman turkki on kiiltävä, silkinhieno, vartalonmyötäinen ja erittäin lyhyt. Kaikissa väreissä vartalon alapuolen väri on vaaleampi kuin selässä ja jaloissa. Syntyessään burmapentu on tavallisesti hyvin vaalea, väri tummuu asteittain kunnes burma saavuttaa täyden värinsä noin 9 – 24 kuukauden ikäisenä. Missään värissä ei sallita raitoja tai kuvioita. FIFe:n hyväksymät värit ovat: ruskea, sininen, suklaa, lila, punainen, creme sekä näiden kilpikonnavärivariaatiot.

Teksti: Tiina Räsänen